Siirry sisältöön

Pakistan

Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta

Pakistanin islamilainen tasavalta
اسلامی جمہوریۂ پاکستان
(Islāmī Jumhūriya Pākistān)
Islamic Republic of Pakistan
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Valtiomuoto islamilainen tasavalta
Presidentti
Pääministeri
Asif Ali Zardari
Shehbaz Sharif
Pääkaupunki Islamabad (1 108 872 as.)
Muita kaupunkeja Karachi (9 269 265 as.), Lahore (8 000 000 as.), Faisalabad (2 000 000 as.)
– josta sisävesiä 3,1 %
Väkiluku (2023) 241 499 431[1][2] (sijalla 5)
– väestötiheys 303,35 as. / km²[1]
– väestönkasvu 2,55 %[1] (2017–2023)
Viralliset kielet urdu ja englanti
Valuutta Pakistanin rupia (PKR)
BKT (2013)
– yhteensä 574 mrd. USD (PPP) [2]  (sijalla 28)
– per asukas 3 100 USD
HDI (2019) 0,557 [3] (sijalla 154)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 21,8 % [2]
– teollisuus 23,6 % [2]
– palvelut 54,6 % [2]
Aikavyöhyke UTC+5
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
Britanniasta
Tasavalta

14. elokuuta 1947
23. maaliskuuta 1956
Lyhenne PK
– ajoneuvot: PK
– lentokoneet: AP
Kansainvälinen
suuntanumero
+92
Tunnuslause Iman, Ittehad, Tanzeem -Unity, Discipline and Faith - Yhtenäisyys, kurinalaisuus ja usko
Kansallislaulu ”Pak sarzamin shad bad
(Siunattu olkoon pyhä maa)”

Edeltäjä(t)  Pakistanin dominio
(1947–1956)
 Brittiläinen Intia
(1858–1947)

Pakistanin islamilainen tasavalta (urduksi ‏ اسلامی جمہوریۂ پاکستان‎, Islāmī Jumhūriya Pākistān, engl. Islamic Republic of Pakistan) eli Pakistan (urduksi ‏پاکستان‎, engl. Pakistan) on valtio Etelä-Aasiassa. Sen naapurivaltioita ovat idässä Intia, lounaassa Iran, lännessä Afganistan ja koillisessa Kiina. Maan pääkaupunki on Islamabad. Pakistanin pohjoisosa sijaitsee Himalajan vuoristossa ja rajoittuu etelässä Arabianmereen.

Pakistan on väkiluvultaan maailman viidenneksi suurin maa ja yksi ydinasemaista. Pakistanissa on maailman toiseksi suurin muslimiväestö. Pakistan syntyi, koska muslimit halusivat islamilaisen valtion Intian niemimaalle ja eroon itsenäistyvästä Intiasta. Pakistan on sen jälkeen ollut useissa konflikteissa hinduenemmistöisen Intian kanssa.

Nimi Pakistan muodostettiin alueen maakuntien nimien kirjaimista.[4] Nämä ovat Punjab (P), Afghania (A), Kašmiri (K), Sind eli Indus (I) ja Belutšistan (-STAN). Maan nimi kehitettiin Choudhry Rahmat Alin johdolla vuonna 1933 julkaistussa Now or Never -pamfletissa. Lisäksi maan nimi voidaan kääntää urdusta suomeksi muotoon "puhdas maa".[5]

K2.
Leepa riisipeltoineen.
Deosain kansallispuisto.
Skardu-järvi.

Pakistan jakaantuu kolmeen maantieteelliseen alueeseen: pohjoisen ylänköön, Belutšistanin tasankoon ja Indusjoen laaksoon, joka muodostuu suunnilleen Punjabin ja Sindhin alueista. Kiinasta alkava Indusjoki kulkee Pakistanin halki ja laskee Arabianmereen. Punjabin nimi tarkoittaa viiden virran maata, nämä viisi virtaa ovat Induksen lisäksi Jhelum, Chenab, Ravi ja Sutlej, joka kulkee enimmäkseen Intian puolella.[6]

Pakistanin pohjoiset ja läntiset alueet ovat vuoristoisia. Pohjoisessa sijaitsevat Pakistanin osa Hindukušista ja Himalajasta. Pakistanin hallussa olevat alueet Kashmirissa sisältävät osan maailman korkeimmista vuorista, mukaan lukien K2. Kaakossa Pakistanin raja Intian kanssa kulkee Tharin autiomaan halki. Läntinen Belutšistan Iranin ja Afganistanin rajalla on aavikkoylänköä, jota ympäröivät matalat vuorijonot. Punjabin maakunta ja osa Sindhiä on hedelmällistä ja tärkeää maatalousmaata.[6]

Pakistanin ilmastoa dominoi Aasian monsuuni-ilmiö. Maassa on kolme vuodenaikaa: kylmä kausi lokakuusta helmikuuhun, kuuma kausi helmikuusta kesäkuuhun ja sadekausi kesäkuusta lokakuuhun.[7][8]

Pakistanissa on 28 kansallispuistoa.[9] Kasvillisuus ja eläimistö ovat erityisen monimuotoisia maan vuoristoisissa osissa, jossa villieläimet liikkuvat alppiniityillä, pensastoissa ja lauhkean ilmaston metsissä. Näillä vaikeakulkuisilla alueilla tavataan esimerkiksi lumileopardeja. Himalajan reunuskukkuloiden metsät jäävät monin paikoin lähinnä pensaikoiksi, ja niillä elää keskikokoisia kasvinsyöjiä, kuten goraaleja. Induksen laaksosta on luonnonvarainen kasvillisuus hävitetty viljelysten alta, mutta sellaiset eläimet kuin kanit ja sakaalit ovat sopeutuneet ympäristöön. Kaikkiaan Pakistanissa arvioidaan elävän 188 nisäkäslajia, 174 matelijalajia, 16 sammakkoeläinlajia, 525 kalalajia ja 666 lintulajia, joista osa on muuttolintuja.[10]

Luonnonmullistuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakistania uhkaavat monenlaiset luonnonmullistukset. Niistä tuhoisimpia ovat trooppiset syklonit, kuivuuskaudet, maanjäristykset, tulvat ja maanvyöryt. Quettan alueella on ollut tuhoisia maanjäristyksiä 1931, 1935 ja 1991. Lokakuussa 2005 Pakistania koetteli tuhoisa maanjäristys, jossa 6700 ihmistä sai surmansa.[11][6] Vuosina 2010 ja 2022 monsuunisateiden aiheuttamat tulvat vaikuttivat miljoonien ihmisten elämään.[12][13]

Pääartikkeli: Pakistanin historia

Varhaiset sivilisaatiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi maailman vanhimmista sivilisaatioista, Indus-kulttuuri vallitsi nykyisessä Pakistanissa ainakin 5 000 vuotta sitten. Pakistaniin kuuluvalta Belutšistanin alueelta on löytynyt jäänteitä maanviljelystä, kotieläimistä ja dreijalla tehdyistä ruukuista. Kahden oman aikansa suurkaupungin, Harappan ja Mohenjo-Daron jäänteissä on merkkejä kehittyneestä teknologiasta, kaupunkisuunnittelusta ja vesihuollosta. Ne liittyvät harappalaiseen kulttuuriin (2500-1600 eaa.)[14]

Sen jälkeen alueelle on tullut maahanmuuttajina ja valloittajina arjalaisia, persialaisia, kreikkalaisia, skyyttejä, arabeja, afgaaneja ja turkkilaisia.[2] Taksilan kaupunki Punjabissa, Silkkitien varrella Indus- ja Hydaspes-jokien välissä kehittyi kulttuurin ja talouden keskukseksi. Se perustettiin 500-luvulla eaa. ja kukoisti 100-luvulta 400-luvulle jaa.[15] Arabit hyökkäsivät Intiaan 700-luvulla, ja tämän jälkeen maahan tunkeutui vuosisatojen kuluessa monia muita islaminuskoisia kansoja. Nuoren Muhammad bin Qasimin johdolla Umaijadit valtasivat Sindhin 711 ja perustivat sinne arabivaltion. 1200-luvulla turkinsukuiset valloittajat perustivat Delhin sulttaanikunnan. 1400-luvulla suurelta osin islamilaisten hallitsema Intia oli hajanainen. Valta vaihtui Delhissä väkivaltaisesti: yli puolet sulttaaneista päätti valtakautensa salamurhan uhreina.[16][17]

Suurmogulien valtakunta ja siirtomaavallan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurmogulien valtakunta kukoisti 1500- ja 1600-luvuilla. Britit alkoivat dominoida aluetta 1700-luvulla.[2] Nykyisestä Pakistanista ja osasta Intiaa tuli 1526–1707 suurmogulien valtakunnan osa. Vahvin suurmogulien hallitsijoista oli eri uskontoja suvainnut Akbar.[18]

Vasco da Gama löysi 1400-luvun lopulla meritien Intiaan. Eurooppalaiset alkoivat 1500-luvulla perustaa maan rannikolle siirtokuntia. He alkoivat lopulta taistella keskenään Intian omistuksesta. Vuosien 1753–1763 suuressa siirtomaasodassa Englanti voitti Ranskan ja valloitti vuoteen 1853 mennessä koko Intian lukuun ottamatta muutamia pieniä rannikkoalueita, jotka yhä olivat Ranskan tai Portugalin hallinnassa. Brittiläistä Intiaa hallitsi Brittiläinen Itä-Intian kauppakomppania.[19]

1800-luvun puoliväliin mennessä nykyisen Pakistanin alueet olivat Brittiläisen kauppakomppanian hallussa. 1800-luvun alussa Sindhiä hallitsivat islaminuskoiset Talpur-päälliköt, jotka alistettiin Britannialle 1843. Mogulien kukistuttua vallan Punjabissa olivat ottaneet sikhit. Britit kävivät heitä vastaan kaksi sotaa, joista jälkimmäisen tuloksena 1847 he saivat Punjabin ja Kashmirin valtaansa.[20] Etelämpänä Intiassa tapahtui 1857–1858 suuri Sepoy-kapina, jonka englantilaiset kukistivat raa’asti.[21] Punjabista värvätyt sotilaat taistelivat brittien puolella kapinan kukistamiseksi.[20]

Vaikka Intia ei ollut itsenäinen valtio, se julistettiin vuonna 1876 keisarikunnaksi, ja kuningatar Viktoriasta tuli sen keisarinna. Hänen jälkeensä Ison-Britannian kuninkaat olivat samalla Intian keisareita vuoteen 1947 saakka. Intialle myönnettiin itsehallinnollisiakin oikeuksia, muttei siirtomaaisännistä siltikään Intiassa pidetty. Maahan virisi itsenäisyysliike 1800-luvun puolivälistä alkaen.[22]

Itsenäinen Pakistan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakistanin dominio itsenäistyi 14. elokuuta 1947 brittien alaisuudesta. Brittiläinen Intia jaettiin hindujen Intiaan ja muslimien Pakistaniin, minkä yhteydessä Pakistaniin siirtyi Intiasta kahdeksan miljoonaa muslimia, eli niin sanotut Muhajir-pakolaiset.[23] Alkuaan Itä-Pakistanina tunnettu Bangladesh kuului vuoteen 1971 Pakistaniin, vaikka se oli Intian itäpuolella. Se itsenäistyi Intian tuella oman itsenäisyyssotansa jälkeen.[24]

Intia ja Pakistan (sekä osin Kiina) ovat vuosia kiistelleet Kashmirista. Intia ja Pakistan kävivät sotaa alueesta vuosina 1947, 1965 ja 1971.[24] Vuoden 1966 elokuussa Intian puolustusministeri Y. B. Chavan ilmoitti Pakistanin aseistautuvan Kiinan avustamana, mikä aiheutti vakavan uhan Intian turvallisuudelle.[25] Maan politiikassa ovat vaihdelleet sotilasdiktatuurin ja siviilihallinnon kaudet.

Vuonna 1977 kenraali Muhammad Zia ul-Haq kaappasi vallan presidentti Zulfikar Bhuttolta. Zia kielsi puolueet, otti käyttöön islamilaisen lain ja hirtätti Zulfikar Ali Bhutton syytettynä erään tämän poliittisen vastustajan murhasta. Vuoden 1984 kansanäänestyksen jälkeen sotatilalaki peruutettiin ja Zia hallitsi kuolemaansa saakka, vuoteen 1988. Zian jälkeen maata hallitsivat lyhytaikaiset hallitukset. Vuoden 1988 vaaleissa voitti Pakistanin kansanpuolueen Benazir Bhutto. Hänet erotettiin kyvyttömänä ja korruptoituneena 1990. Seuranneissa vaaleissa voitti Nawaz Sharifin muslimiliiga. Sharif erotettiin 1993, jonka jälkeen Bhutto palasi pääministeriksi. Vuoden 1997 vaaleissa Sharif palasi valtaan. Vuonna 1998 Pakistan vastasi Intian ydinkokeisiin omalla kuuden kokeen sarjallaan ja joutui kauppasaartoon ja asevientikieltoon. Sharif yritti erottaa armeijan komentaja Pervez Musharrafin, joka kaappasi vallan verettömästi 12. lokakuuta 1999. Musharrafista tuli muodollisesti presidentti 20. kesäkuuta 2001.[26]

Musharraf liittyi Yhdysvaltain rinnalla terrorisminvastaiseen sotaan ja sai kansainvälistä hyväksyntää. Kun Pakistanin ydinpommiohjelman johtajan Abdul Qadeer Khanin paljastettiin alkuvuodesta 2004 välittäneen ydinteknologiaa Iraniin, Pohjois-Koreaan ja Libyaan, siitä ei seurannut suurempaa kansainvälistä reaktiota. Pakistan otettiin jälleen kansainyhteisön jäseneksi toukokuussa 2004.[26]

Musharraf selvisi lukuisista kaappausyrityksistä ja muodosti sotilas- ja siviilihallinnon välimuodon. Hän jatkoi presidentin viran ohella armeijan komentajana ja järjesti 2002 kansanäänestyksen, jolla hänet nimitettiin presidentiksi vielä viideksi vuodeksi. Vaalien jälkeen hän nimitti Zafarullah Jamalin johtaman hallituksen erinäisistä itseään tukevista ryhmistä. Syksyllä 2007 maanpaossa Dubaissa ollut oppositiojohtaja Bhutto palasi Pakistaniin. Hänet murhattiin joulukuussa 2007.[26]

Marraskuussa 2007 Musharraf julisti maahan jälleen poikkeustilan, nimellisesti väkivaltaisuuksien vuoksi. Korkein oikeus aikoi juuri tutkia hänen valintansa laillisuutta. Kauan jatkuneen poikkeustilan vuoksi kansainyhteisö sulki Pakistanin jälleen toimintansa ulkopuolelle.[27] Kesäkuun 2008 vaaleissa oppositiopuolueet Muslimiliiga-Nawaz (PML-N) Pakistan Peoples Party (PPP) voittivat ja aloittivat yhdessä Musharrafin viraltapanon. Hän ilmoitti 18. elokuuta 2008 eroavansa. Musharrafin seuraajaksi valittiin Bhutton leski Asif Ali Zardari.[26]

Menetettyään tärkeän liittolaisen Musharrafin terrorismin vastaisessa sodassa Yhdysvallat laajensi Afganistanissa käymäänsä sotaa Pakistanin puolelle ja teki maahan ilmaiskuja miehittämättömillä koneilla sekä erikoisjoukkojen iskun Angoor Adaan Waziristanissa syyskuussa 2008. Vastineeksi runsaille siviiliuhreille Pakistan esti Yhdysvaltain Afganistanin joukkojen huollon.[28] Toukokuussa 2011 Yhdysvaltain erikoisjoukot surmasivat Osama bin Ladenin Abbottabadissa.[29]

Pakistanin korkein oikeus pakotti heinäkuussa 2017 Nawaz Sharifin eroamaan parlamentista ja siten myös pääministerin tehtävästä. Syynä olivat korruptioepäilyt, jotka Sharif kiisti.[30]

Pakistanin parlamenttivaaleissa heinäkuussa 2018 vaalivoiton sai entisen krikettitähden Imran Khanin PTI-puolue, jonka tärkeimmät haastajat olivat entisen pääministerin, vankilassa korruptiosyytteistä istuneen Nawaz Sharifin Muslimiliiga sekä Bhuttojen puolue PPP.[31] PTI sai 116 maan parlamentin 272 paikasta ja uudeksi pääministeriksi tuli Imran Khan, joka sai pienempin liittolaispuolueidensa kanssa enemmistön parlamenttiin. Khania on syytetty maan vaikutusvaltaisen armeijan suosikki-ehdokkaaksi. Pakistanin seremonialliseen presidentin virkaan valittiin syyskuussa 2018 PTI-puolueen Arif Alvi, joka seurasi Mamnoon Hussainia tämän viisivuotiskauden päätyttyä.[32]

Pakistanin pitkäaikaiset ja läheiset suhteet Kiinan kanssa ovat Khanin aikana vielä syventyneet sekä taloudellisesti että strategisesti. Suhteet Intiaan ovat perinteisesti olleet kehnot. Pakistanin suhteet Yhdysvaltoihin ovat parantuneet pääministeri Imran Khanin valtakaudella.[33] Maaliskuussa 2022 Yhdysvaltain Bidenin hallinto kuitenkin kehotti syrjäyttämään Khanin, kun hän oli vieraillut Moskovassa. Khanin jälkeen pääministeriksi nousi Shehbaz Sharif armeijan tuella.[34]

Politiikka ja hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shehbaz Sharif, Pakistanin pääministeri vuodesta 2024.

Pakistanin valtionpäämies on presidentti, jonka vuonna 1999 käyttöön otetun perustuslain mukaan valitsee valitsijamieskollegio, joka koostuu senaatista, kansalliskokouksesta ja neljän maakunnan parlamenteista. Presidentillä ei ole kovin paljon poliittista valtaa, mutta hän on asevoimien ylipäällikkö. Presidentin kausi on viisi vuotta. Vuonna 2013 presidentiksi valittiin Mamnoon Hussain.[35] Hän seurasi tehtävässä Asif Ali Zardaria, joka valittiin presidentiksi vuonna 2008.[2] Vuodesta 2024 Pakistanin presidenttinä on ollut Asif Ali Zardari. Hän seurasi tehtävässä Arif Ali, joka valittiin presidentiksi vuonna 2018.[32]

Parlamenttiin (Majlis-e-Shoora) kuuluvat presidentti, satapaikkainen senaatti, jonka paikat jaetaan maakuntien, pääkaupungin ja liittovaltion heimoalueiden kesken, ja 342-paikkainen kansalliskokous. Molemmissa kamareissa vajaa viidennes paikoista on varattu naisille ja uskonnollisille vähemmistöille. Senaattoreiden kausi on kuusi vuotta, ja osa vaihtuu aina kolmen vuoden välein. Kansalliskokouksen kausi on viisi vuotta. Pääministeri on yleensä kansalliskokouksen suurimman puolueen johtaja. Presidentti nimittää hallituksen pääministerin ehdotuksesta.[2]

Merkittävimmät poliittiset ryhmittymät ovat:

Asevoimilla, joihin kuuluu 1,5 miljoonaa miestä, on merkittävä vaikutusvalta Pakistanin politiikassa. Armeijan kuluihin käytetään 30–40 % budjetista ja asevoimien liiketoiminnan arvo on arvioiden mukaan noin kuusi miljardia dollaria.[36]

Pakistanin ydinaseohjelman aloitti vuonna 1972 silloinen energiaministeri, tuleva presidentti Zulfiqar Ali Bhutto. Ohjelma sai vauhtia Intian ydinkokeiden jälkeen. Vuonna 1985 Pakistan kykeni tuottamaan asekelpoista uraania, ja vuonna 1986 sen arveltiin tuottaneen tarpeeksi materiaalia ydinaseeseen. Vuonna 1998 Pakistan ilmoitti tehneensä kuusi onnistunutta ydinkoetta. Pakistanin on arvioitu tuottaneen tarpeeksi materiaalia 24-55 ydinkärkeen.[37]

Heinäkuussa 2018 pidettyjen parlamenttivaalien tärkeimmät poliittiset ryhmät olivat populistinen, krikettitähti Imran Khanin vuonna 1996 perustama Pakistan Tehreek-I-Insaf PTI-puolue, jota kutsutaan myös Oikeuspuolueeksi sekä ennen vuoden 2018 vaaleja maata hallinnut Pakistanin Muslimiliiga (PML-N) ja keskusta-vasemmistolainen Pakistan People's Party PPP, jossa on ollut poliitikkoja Bhutton suvusta kolmessa sukupolvessa. Vaaleissa voitti PTI.[31]

Laki ja oikeus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakistanin oikeusjärjestelmä jakaantuu liittovaltiotason ja provinnsien oikeusjärjestelmien kesken. Provinssien korkeampien oikeuksien valvonnassa toimii piiritason tuomioistuimia, jotka käsittelevät sekä siviili- että rikosasioita. Kaupungeissa ja taajamissa toimii alioikeuksia sellaisten rikosasioiden käsittelyä varten, joista ei seuraa kuolemanrangaistusta; ne toimivat siten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimina kaikissa muissa paitsi kaikkein vakavimmissa rikosasioissa. Lisäksi on olemassa erilaisia ​​erityistuomioistuimia ja hallinnollisia toimielimiä sekä liittovaltion tasolla (liittovaltion asioita varten) että provinssitasolla.[38]

Liittovaltion šaria-tuomioistuin edustaa oikeuslaitoksen uskonnollista osaa. Sen tehtävänä on kansalaisten, liittovaltion hallituksen tai provinssihallitusten pyynnöstä ”tutkia ja ratkaista” kysymys siitä, onko jokin laki tai lain säännös ristiriidassa islamin määräysten kanssa.[38]

Maaseudun asukkaat turvautuvat usein yhteisöpohjaisiin sovittelumenetelmiin, kuten jirgaan, virallisen oikeusjärjestelmän sijaan. Vaikka nämä menetelmät ovat kiistanalaisia, koska ne sivuuttavat perustuslailliset säännökset ja ylläpitävät patriarkaalisia rakenteita, niitä arvostetaan niiden saavutettavuuden sekä päätösten nopeuden ja kulttuurisen hyväksyttävyyden vuoksi, erityisesti perheeseen, kunniaan ja maahan liittyvissä kiistoissa.[38]

Ihmisoikeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakistani perustuslaki vuodelta 1973 sisältää ihmisoikeuksien julistuksen, ja edellyttää ihmisoikeuksien huomioonottamista kaikessa lainsäädännössä ja hallinnossa.[39] Silti kansalaisjärjestöt ja kansainväliset tahot raportoivat vuosittain merkittävistä ihmisoikeuksieen rikkomuksista, ettenkin vähemmistöjä kohtaan.[40][41][42]

Pakistanin lait mahdollistavat kuolemantuomion. Se voidaan määrätä yli 30 eri rikoksesta kuten murhasta ja jumalanpilkasta ja tietyistä terrorismiin liitetyistä teoista, kuten lunnasvaatimuksin tehdystä ihmisryöstöstä tai panttivankien ottamisesta. Vuonna 2025 kuolemanrangaistusten määrässä raportoitiin merkittävää kasvua: niitä annettiin vähintään 225 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 174. Kuolemanrangaistusten täytäntöönpano on jäissä vuodesta 2019 lähtien, eikä teloituksia ole sen jälkeen raportoitu.[43]

3. helmikuuta 2023 Pakistan esti pääsyn Wikipediaan, koska Wikimedia Foundation ei poistanut Pakistanin jumalanpilkaksi tulkitsemaa sisältöä.[44] Kun esto sai kansainvälistä huomiota, se peruutettiin. Monet muutkin internetin palvelut, kuten Facebook, Twitter ja TikTok, ovat olleet lyhyitä aikoja estettyinä.[45]

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakistan on jaettu provinsseihin, alueisiin ja Pakistanin hallinnoimiin alueisiin kiistellyssä Kashmirissa. Ohessa esitetään Pakistanin vuoden 2023 väestönlaskennan mukaisia tietoja[46][1].

Pakistanin hallinnolliset alueet
Kartan
alue
Alue
[46][1]
Hallinnollinen
keskus
Väkiluku
(VL2023)[1]
Pinta-ala
(km²)[1]
Asukastiheys
(as./km²)
(VL2023)[1]
HDI
(2023)[47]
1 BalochistanQuetta14 894 402347 19042,90,464
(matala)
2 Khyber PakhtunkhwaPeshawar40 856 097101 741401,570,515
(matala)
0,456
(matala)/ (FATA)
3 PunjabLahore127 688 922205 345621,830,55
(keskitasoa)
4 SindhKarachi55 696 147140 914395,250,518
(matala)
5Islamabadin pääkaupunkalueIslamabad2 363 8639062 609,120,659
(keskitasoa)
Pakistan yhteensäIslamabad241 499 431796 096303,350,544
(matala)

Pakistanin hallinnoimat osat kiistanalaista Kashmiria:

  1. Azad Kashmir Azad Kashmir ; HDI[47]: 0,59
  2. Gilgit-Baltistan ; HDI[47]: 0,58

Maailmanpankin vuoden 2025 arvion mukaan Pakistanin talous on muuttumassa vakaammaksi, kun inflaatio hidastuu ja rahoitusolosuhteet paranevat. Vaikka BKT:n kasvun ennustetaan vahvistuvan, se pysyy alhaisena, mikä tekee köyhyyden vähentämisestä nopean väestönkasvun keskellä haastavaa.[48]

Vuonna 2019 arvioitiin,että kaksi viidesosaa väestöstä elää edelleen maatalouden varassa, mutta maatalouden osuus on enää yksi viidennes taloudesta.[2] Vientituotteista tärkeimpiä ovat tekstiilit ja asusteet, jotka tuovat yli puolet maan vientituloista. Yksipuolinen vientiteollisuus tekee maasta herkän suhdannevaihteluille.[2]

Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) moniulotteisen köyhyyden indeksillä (Multidimensional Poverty Index, MPI) mitaten yli kolmasosa Pakistanin väestöstä kärsii puutteista terveyden, koulutuksen ja elintason saralla. Toisin kuin perinteiset käytettävissä oleviin tuloihin perustuvat mittarit, MPI arvioi kotitalouden varallisuuden lisäksi epäkohtia muun muassa ravitsemuksen, lapsikuolleisuuden, koulutusvuosien, koulunkäynnin, sanitaation, juomaveden saatavuuden, sähkön ja asumisen osalta.[49]

Pakistan on panostanut energiasektorin kehittämiseen viime vuosikymmeninä. 91 miljoonaa ihmistä lisää on saatu sähköverkon piiriin vuosina 1990–2010.[50] Vuonna 2024 jo 94% väestöstä oli sähköverkon piirissä. Tärkeimmät energianlähteet ovat fossiiliset polttoaineet: maakaasu, öljy ja kivihiili, mutta niiden osuus on laskussa samalla kun ydinvoiman ja vesivoiman osuus kasvaa.[51] Pakistanissa on kaksi toimivaa ydinvoimalaa, joissa on yhteensä kuusi reaktoria. Vuonna 2026 yksi reaktori on rakenteilla.[52]

Pakistanin kartta.

Pakistanissa on 148 lentokenttää, joista viidellätoista on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on lähes 7 800 km. Tärkeimmät satamat ovat Karachin kaksi satamaa Karachin satama ja Muhammad Bin Qasimin satama.[2] Edullisin, vaikka ei aina kovin mukava tapa liikkua kaupungista toiseen ovat linja-autot. Yhtiöitä on monia ja useissa kaupungeissa on monta linja-autoasemaa.[53]

Moskeija Pakistanissa.

Väestönlaskennassa 2023 Pakistanin väkiluvuksi saatiin noin 241,5 miljoonaa. Vuosina 2017−2023 keskimääräinen väestönkasvu oli 2,55 % vuodessa. 38,9 % pakistanilaisista elää urbaanissa ympäristössä (2023).[1]

Pakistanin puhutuimmat kielet ovat pandžabi, jota puhuu 48 % väestöstä, sindhi 12 %, siraiki 10 %, paštu 8 % ja urdu 8 %. Yleisimmät uskonnot ovat sunnalaisuus 75 % ja šiialaisuus 20 %.[2]

Etnisistä ryhmistä suurin on punjabit, joihin kuuluu 44,7 % väestöstä. Pataaneita on 15,4 %, sindhejä 14 %, sariakeja 8,4 % ja muhajirejä 7,6 %.[2]

Urdu ja englanti ovat virallisia kieliä, englanti on Pakistanin sivistyneistön lingua franca.[2] Urdu on lähestulkoon samaa kuin hindi, mutta muun muassa uskonnolliset sanat on korvattu arabialaisilla lainasanoilla. Pakistanin pohjoisosissa puhutaan myös baltia (tiibetiksi: སྦལ་ཏིའི་སྐད, yksi ladakhin murteista་), šinaa, burušaskia, vahania ja khowaria.[54]

Vuonna 2007 arvioitiin, että HIVin kantajia oli noin 0,1 % aikuisväestöstä, kaikkiaan noin 96 000 henkeä. Vuosittaisten AIDS-kuolemien määrä oli kasvussa. ARVT-lääkitystä olisi tarvinnut noin 20 000 henkeä, mutta sitä sai vain murto-osa heistä, noin 600 henkeä.[55]

Tekstiilimarkkinat Karachissa vuonna 2005.

Koska pääosa pakistanilaisista on muslimeita, sianlihaa ei syödä ja paastokuukausi ramadan näkyy ruokakulttuurissa. Pakistanin ruokakulttuuri pohjautuu pitkälti Pohjois-Intian keittiöön, jolle ominaisia ovat voimakkaat maustesekoitukset, masalat. Lisukkeista yleisimmät ovat basmatiriisi, naan-leipä sekä chapati, joka on pannulla paistettu ohut vehnäleipä. Erilaiset kevyet kasviscurryt ovat yleisiä varsinkin punjabin maakunnassa, ja maan länsiosissa nähdään enemmän liharuokia. Myös pakistanilais-kiinalainen fuusioruoka on yleistynyt 2010 luvulla. Maitopohjaista teetä eli chaita tarjotaan lähes kaikilla aterioilla.[54]

Runous on tärkein kirjallisuuden muoto, ja suurta runoilijaa Faiz Ahmad Faizia (1911–1984) muistetaan kansallisella juhlapäivällä.[54]


Pakistanin koulutusjärjestelmä on jaettu viiteen tasoon: esikoulu, alakoulu (luokat 1-5), yläkoulu (luokat 6-8), lukio ja korkeakoulutus. Yksityiskoulujen osuus on noin 40-50% sekä oppilaitoksista että oppilaista. Huolestuttavan suuri osa lapsista ei käy koulua. Vuonna 2021–2022 ensimmäisen luokan aloitti 87% pojista ja 74% tytöistä. Alakoulun suorittaa loppuun asti 65% lapsista. Erot osavaltioiden välillä ovat suuria.[56]

Niistäkään jotka kouluun pääsevät, kaikki eivät opi edes perusasioita. Koulujen tehottomuutta kuvaa se, että puolet koulua käyvistä 6–16-vuotiaista ei osaa lukea edes kokonaista lausetta ja vain kolmannes kykenee lukemaan kokonaisen tarinan. Niistä lapsista, jotka eivät käy koulua, neljännes selviää tarinan lukemisesta. Madrasat täyttävät pienen osan koulutusvajeesta.[57]

Koulujen resurssit ovat puutteellisia. Vain 70%:ssa kouluista on sähkö ja 80%:ssa vessa. Oppilaiden lukumäärä opettajaa kohti kasvoi vuosina 2017–2022.[56]

Pakistanissa on 163 julkista ja 115 yksityistä yliopistoa ja korkeakoulua. Eniten yliopistoja on Karachissa, Lahoressa ja Islamabadissa.[58] Pakistanin yliopistoista kasainvälisten yliopistovertailujen mukaan maan parhaimmistoon lukeutuvat muun muassa Pakistanin kansallinen tiede- ja teknologiayliopisto, Islamabadin COMSATS-yliopisto, Punjabin yliopisto, Quaid-i-Azamin yliopisto ja Bahawalpurin Islamia-yliopisto. [59][60]

Pakistan on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1948. Sen joukkueeseen on kuulunut 15–55 urheilijaa. Maa on saanut kymmenen mitalia, niistä kahdeksan maahockeystä ja yhden nyrkkeilystä ja painista.[61]

Pakistanin jalkapallomaajoukkue ei ole selviytynyt kertaakaan MM-kilpailujen eikä Aasian-mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen. Syyskuussa 2011 se oli FIFAn rankingissa sijalla 170. Maassa on 720 jalkapalloseuraa, joissa pelaa 64 400 rekisteröityä pelaajaa.[62]

Pakistan on voittanut 19 British Open Squash turnausta ja 14 World Open. Tunnettuja pakistanilaisia pelaajia ovat Jahangir Khan ja Jansher Khan.

Pakistanin suosituin urheilulaji on kuitenkin kriketti, jossa maa voitti maailmanmestaruuden vuonna 1992.[63][64]

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Table 1 : Area, Population by sex, Sex ratio, Population density, Urban population, Household size and Annual growth rate, Census-2023 (pdf) 7th Population & Housing Census 2023. Pakistan Bureau of Statistics, pbs.gov.pk. Viitattu 11.11.2026. (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 South Asia :: Pakistan — The World Factbook - Central Intelligence Agency www.cia.gov. Arkistoitu 24.5.2020. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. ↑ Meri, Veijo: Sanojen synty. Suomen kielen etymologinen sanakirja, s. 249. (3. kokonaan uusittu laitos) Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1991. ISBN 951-20-3777-7
  5. ↑ Pakistan - Partition, Independence, Conflict Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)
  6. 1 2 3 Topography and Drainage Pakistan: A Country Study. Library of Congress, 1994. (englanniksi)
  7. ↑ BBC - Pakistan - Climate Asia www.bbc.co.uk. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 24.2.2019.
  8. ↑ BBC - Weather - Pakistan web.archive.org. 10.3.2012. Arkistoitu 10.3.2012. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Sawe, Benjamin Elisha: Pakistan's National Parks World Atlas. 2017. Viitattu 23.2.2019. (englanniksi)
  10. ↑ Wildlife Biodiversity of Pakistan: Section 1: Existing Wildlife in Pakistan www.wildlifeofpakistan.com. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Paksitan - Natural Hazard Risk GFDRR. Viitattu 24.2.2019.
  12. ↑ YK: Pakistanin tulvat tsunamiakin vakavampi katastrofi - HS.fi - Ulkomaat web.archive.org. 9.8.2010. Arkistoitu 22.5.2011. Viitattu 24.2.2019.
  13. ↑ Tulvatuhot veivät osan Pakistania eristykseen – pahin koettelemus yli kymmeneen vuoteen Yle Uutiset. 27.8.2022. Viitattu 15.7.2023.
  14. ↑ Harappan Culture India: A Country Study. Library of Congress, 1995.
  15. ↑ Taxila unesco World Heritage Center. (englanniksi)
  16. ↑ Heitzman, James & Worden, Robert L. editors: The Coming of Islam India: A Country Study. 1995. U.S. Library of Congress. Viitattu 5.6.2020. (englanniksi)
  17. ↑ Muhammad bin Qasim – Leading his troops in battle Story Of Pakistan. 31.5.2003. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  18. ↑ Blood, Peter (toim.): The Mughal Period Pakistan: A Country. 1994. U.S. Library of Congress. Viitattu 5.6.2020. (englanniksi)
  19. ↑ The British Empire in India: Company Rule, 1757-1857 India: A Country Study. Library of Congress, 1995.
  20. 1 2 Company Rule Pakistan: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995.
  21. ↑ After the Sepoy Rebellion, India: A Country Study. Library of Congress, 1995.
  22. ↑ Origins of the Congress and the Muslim League India: A Country Study Library of Congress, 1995.
  23. ↑ Burki, Shahid Javed & Ziring, Lawrence: Pakistan Encyclopædia Britannica. 5.6.2020. Viitattu 5.6.2020. (englanniksi)
  24. 1 2 India profile - Timeline bbc.com. 18.2.2019. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  25. ↑ Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 52. Helsinki: Otava, 1966.
  26. 1 2 3 4 Pakistan profile - Timeline bbc.com. 18.2.2019. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  27. ↑ Pakistan barred from Commonwealth news.bbc.co.uk. 23.11.2007. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  28. ↑ Pakistan 'blocks' fuel to US forces www.aljazeera.com. Viitattu 24.2.2019.
  29. ↑ Osama bin Laden killed in Pakistan www.aljazeera.com. Viitattu 24.2.2019.
  30. ↑ Pakistanin korruptiosta epäilty pääministeri nimesi veljensä seuraajakseen Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2020.
  31. 1 2 Krikettisankari Imran Khanin puolue julistautui voittajaksi Pakistanin vaaleissa Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2020.
  32. 1 2 Pakistan country profile BBC News. 18.2.2019. Viitattu 15.3.2020. (englanniksi)
  33. ↑ Prashanth Parameswaran: Touqir Hussain on Pakistan Foreign Policy Under Imran Khan thediplomat.com. Viitattu 15.3.2020. (englanniksi)
  34. ↑ Abid Hussain: Did US ask for Imran Khan’s removal as Pakistan PM after he visited Russia? www.aljazeera.com. Viitattu 27.8.2023. (englanniksi)
  35. ↑ Kokkonen, Yrjö: Pakistanille valittiin uusi presidentti Yle Uutiset. 30.7.2013. Viitattu 24.2.2019.
  36. ↑ L'armée, premier acteur politique et financier FIGARO. 9.6.2007. Viitattu 24.2.2019.
  37. ↑ Pakistan Nuclear Weapons 11.12.2002. Federation of American Scientists. Viitattu 24.2.2019.
  38. 1 2 3 5. Structure and functioning of the judiciary Pakistan: Country Focus. EU Agency for Asylum. Viitattu 12.11.2026.
  39. ↑ Part II: Fundamental Rights and Principles of Policy Pakistani Constitution. Viitattu 12.11.2026.
  40. ↑ 6.1. Overview of human rights situation Pakistan: Country Focus. EU Agency for Asylum. Viitattu 12.11.2026.
  41. ↑ Pakistan 2025 amnesty.org. Viitattu 12.11.2026.
  42. ↑ 2024 Country Reports on Human Rights Practices: Pakistan US Department of state. Viitattu 12.11.2026.
  43. ↑ 5.1. Article 15(a) QR: death penalty or execution Pakistan: Country Focus. EU Agency for Asylum. Viitattu 12.11.2026.
  44. ↑ https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009372091.html Pakistan esti Wikipedian käytön maassa. Viitattu 5.2.2023.
  45. ↑ After blocking Wikipedia over blasphemous continent, Pakistan lifts ban NPR. 8.2.2023. Viitattu 12.11.2026.
  46. 1 2 National Census Report (pdf) 7th Population & Housing Census 2023. Pakistan Bureau of Statistics, pbs.gov.pk. Viitattu 11.11.2026. (englanniksi)
  47. 1 2 3 Subnational HDI (v10.2): 2023 globaldatalab.org. Viitattu 11.11.2026. (englanniksi)
  48. ↑ Pakistan World Bank. Viitattu 12.11.2026.
  49. ↑ ‘Pakistan’s poverty rate higher than India, B’desh’ Dawn. 13.10.2026. Viitattu 12.11.2026.
  50. ↑ Power Sector Distortions Cost Pakistan Billions World Bank. 12.12.2018. Viitattu 24.2.2019.
  51. ↑ Hannah Ritchie & Pablo Rosado: Pakistan: Energy Our World In Data. Viitattu 12.11.2026.
  52. ↑ Pakistan profiile IAEA. Viitattu 12.11.2026.
  53. ↑ Pakistan – Getting there & around Lonely Planet. Arkistoitu 8.3.2013. Viitattu 5.6.2020. (englanniksi)
  54. 1 2 3 Culture of Pakistan - history, people, clothing, traditions, women, beliefs, food, customs, family www.everyculture.com. Viitattu 24.2.2019.
  55. ↑ Epidemiological Fact Sheet on HIV and AIDS Pakistan 2008 WHO. Viitattu 1.10.2011. (englanniksi)
  56. 1 2 Pakistan Education Statistics 2021-22 Pakistan Institute of Education. Viitattu 12.11.2026.
  57. ↑ Education Emergency Pakistan Dawn. 2011. Viitattu 24.2.2019.
  58. ↑ Universities / Institutes of Pakistan Pakistan Scientific and Technological Information Centre (PASTIC). Viitattu 12.11.2026.
  59. ↑ Pakistan (maavalinta) Academic Ranking of World Universities (ARWU), shanghairanking.com. Viitattu 13.11.2026. (englanniksi)
  60. ↑ Pakistan (maavalinta) Times Higher Education World University Rankings 2027, timeshighereducation.com. Viitattu 13.11.2026. (englanniksi)
  61. ↑ Olympic History of Pakistan Olympics at Sports-Reference.com. Arkistoitu 6.1.2009. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  62. ↑ Associations: Pakistan (Arkistoitu – Internet Archive) FIFA
  63. ↑ ICC World Cup 2011: Pakistan's Opening Encounter Pakistan Insider. 21.2.2011. Viitattu 24.2.2019. (englanniksi)
  64. ↑ Cricket: the most popular sport in Pakistan www.chinadaily.com.cn. Viitattu 24.2.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pakistan Wikimedia Commonsissa