Ouluhalli
| Ouluhalli | |
|---|---|
| Osoite | Ouluhallintie 20, 90130 Oulu |
| Sijainti | Raksilan urheilukeskus, Oulu |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | urheiluhalli |
| Valmistumisvuosi | 1986[1] |
| Omistaja | Oulun kaupunki |
| Korkeus | 24 m[1] |
| Kerrosala | 12 000 m² |
| Tilavuus | 161 000 m³ |
| Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |

Ouluhalli on Oulun kaupungin liikuntaviraston ylläpitämä urheiluhalli Raksilan kaupunginosassa, keskustan läheisyydessä. Halli on osa kaupungin ylläpitämää Raksilan urheilukeskusta. Hallin kupoliosa vihittiin käyttöön 9.11.1986[2], ja sen rakentamiskustannukset olivat 50 miljoonaa markkaa (nykyrahassa noin 19,7 miljoonaa euroa)[1]. Kupolin suunnitteli Arkkitehtitoimisto Risto Harju ja insinööritoimisto Pekka Heikkilä[3][4]. Ouluhalli oli valmistuessaan Euroopan suurin puurakenteinen kupolihalli.[5]
Kupolihalli on ympyränmuotoinen, ja sen halkaisija on 115 metriä. Hallin katto on puinen verkkokuorikupoli, tarkemmin arinarakenteinen kupoli, jonka kertopuiset pääpalkit muodostavat kolmioverkon.[6] Muodoltaan katto on kalotti eli osa pallon pintaa, jonka säde on noin 90 metriä.[5] Sisätilan suurin korkeus on 24 metriä. Sisäpinta-ala on 12 000 m² ja tilavuus 161 000 m³. Katsomossa on 830 kiinteää istumapaikkaa, lisäkatsomossa 700 istumapaikkaa sekä lisäksi 3 714 tuolia. Pysäköintipaikkoja hallin edustalla on 664.
Peruskorjattu kupolihalli otettiin käyttöön 14. syyskuuta 2020.[7] Ouluhallin laajennusosa otettiin käyttöön toukokuussa 2021.[8] Peruskorjaus- ja laajennushanke maksoi noin 20 miljoonaa euroa ja oli ajankohtansa mittavimpia liikuntarakentamisen hankkeita Pohjois-Suomessa[9].
Kupoliosan tilat ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kentät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keinonurmi on käytössä 15. lokakuuta – 15. huhtikuuta välisenä aikana.
Yleisurheilun suorituspaikat
- juoksurata (304,1 metriä)
- pituushyppy
- kolmiloikka
- korkeushyppy
- seiväshyppy
- heittopörssi (keihäs, moukari, kiekko, kuula)
Muu käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kokoustilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- iso kokoustila (100 paikkaa)
- pieni kokoustila (20 paikkaa)
Kahvio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 200 istumapaikkaa
Urheilutapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ouluhallissa järjestetään vuosittain SM-kisoja muun muassa palloilulajeissa sekä EM-kisoja muun muassa painissa toukokuussa 1989 ja lentopallon EM-kisojen alkulohko syyskuussa 1993. MM-tasolla hallissa kilpaillaan jousiammunnassa. Vuonna 2004 Ouluhallia käytti 344 122 urheilijaa.
Kupoliosan historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ouluhallin rakentaminen oli Oulussa vuosia kestänyt poliittinen kiistakysymys. Vastustajat pitivät hanketta kerskarakentamisena ja vaativat halvempaa ratkaisua tai rahojen käyttämistä muihin tarpeisiin.[10][11] Arkkitehti Risto Harju oli kaavaillut kuvun halkaisijaksi yli 130 metriä, mutta mittoja pienennettiin, ja halli suunniteltiin ensisijaisesti harjoitushalliksi.[4] Kaupunginvaltuusto hyväksyi rakentamisen joulukuussa 1984 lähes viisituntisen yleiskeskustelun jälkeen niukimmalla mahdollisella määräenemmistöllä, äänin 41–18.[12][10] Myöhemmin hallia on arvosteltu liian pieneksi, koska se ei täytä monien kilpailujen ja suurtapahtumien vaatimuksia.[13]

Ouluhalli syntyi arkkitehtien, insinöörien, tutkijoiden ja puuteollisuuden yhteistyönä. Arkkitehtitoimisto Risto Harju suunnitteli hallin ulkoasun ja urheilupaikkojen sijoittelun, ja rakennesuunnittelusta vastasi oululainen Insinööritoimisto Pekka Heikkilä. [4] Kattoratkaisun kehittämiseen osallistuivat myös Oulun ja Helsingin yliopistot. Kupolin palkit toimitti Metsäliitto-yhtymä, joka perusti niiden valmistamista varten Lohjan tehtaalleen yli 20 miljoonan markan (nykyrahassa noin 8 miljoonaa euroa) tuotantolinjan. Linjaa ei olisi perustettu ilman Oulun urakkaa.[14][6][15][16]
Kupolin rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ouluhallin kupoli oli ensimmäinen kertopuusta koottu verkkokuorikupoli. Se toteutettiin kalotinmuotoisena, itsensäkantavana rakenteena, jonka runko on kertopuupalkeista koottu kolmioverkko.[17][14][18] Vastaavia kupoleita oli aiemmin rakennettu lähinnä Yhdysvalloissa liimapuusta.[19] Kertopuu on viiluista liimattu rakennepuutuote, joka on liimapuuta jäykempää.[6] Hallin pääpiirustuksissa kantavaksi rungoksi on merkitty liimapuukaaret,[20] mutta urakkalaskennassa päädyttiin hieman kalliimpaan kertopuuhun. Liimapuun valuteräksiset liitokset olisivat vaatineet lähes virheetöntä mittatarkkuutta ja viivästyttäneet työtä.[5]
Kupolin suunnittelu nojasi tietokonelaskentaan. Kolmioverkko mallinnettiin tietokoneella solmupisteiden ja niiden välisten suorien palkkien verkostona, ja laskelmilla selvitettiin, miten kuormat jakautuvat kuhunkin palkkiin ja miten rakenne niiden alla taipuu. Näin jokainen palkki voitiin mitoittaa siihen kohdistuvien voimien mukaan: tuulen imu aiheutti suurimmat vetovoimat kupolin laella, kun taas suurimmat puristus- ja taivutusvoimat syntyivät kupolin alareunassa. Lopulliseen ratkaisuun päästiin vasta useiden laskentakierrosten jälkeen, ja rakenteen hienosäätöön suunnittelijat tarvitsivat omia ohjelmiaan.[5]
Hankkeen merkittävin uutuus oli palkkien liitos. Puukupoleissa oli siihen asti käytetty liimapuuta, jolle oli kehitetty omat liitoksensa. Kertopuupalkeille piti kehittää uusi liitos, jonka oli toimittava solmukohdissa, joissa kuusi palkkia kohtaa toisensa 47–78 asteen kulmissa. Liitoksen perusidean keksi professori Pekka Kanerva, ja Pekka Seppälä kehitti ja testasi sen Metsäliiton toimeksiannosta Oulun yliopiston diplomityössään vuonna 1985. Liitosratkaisussa palkkien päihin upotetut piikkilevyt kiinnitetään ruuveilla teräksisiin keskusyksiköihin, ja solmukohta valetaan valkobetonilla umpeen. Betoni ottaa vastaan puristuksen ja teräs vedon.[6][5] Kalevan mukaan kattoratkaisu oli maailmassa ainutlaatuinen ja patentoitiin: ainutlaatuista siinä oli nimenomaan palkkien kiinnitystapa.[14] Kattorakenteet sijoittuivat toiseksi vuoden 1986 rakennusinsinöörityökilpailussa.[2][5][14]
Arkkitehtuurin ja rakenteen yhteys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallikokonaisuus muodostuu kupolista ja kahdesta sen kehälle liittyvästä lieriönmuotoisesta sivurakennuksesta, joissa ovat ilmanvaihdon konehuoneet.[5][20] Kupolin reuna lepää noin kolmen metrin korkeudella 36 tukipisteen varassa kymmenen metrin välein. Jokaisesta tukipisteestä lähtee vino teräsbetoninen siipipilari, joka jatkaa kattopinnan linjaa maahan. Kupolin ulospäin työntävä voima johdetaan siipipilarien kautta alas rengaspalkkiin, joka on osa hallin perustuksia eikä näy ulospäin. Noin 365 metriä pitkä jännitetty rengaspalkki kiertää hallin ja sitoo tukipisteiden alaosat yhteen kuin vanne, jolloin kupolin reuna ei pääse leviämään.[21]
Ouluhallissa arkkitehtuuri ja rakenne ovat välittömässä yhteydessä, sillä kupolin tuenta on tehty julkisivun pääaiheeksi.[5] Siipipilarit toistuvat rytmikkäänä sarjana koko kehällä, ja betonibrutalistisina aiheina niistä tuli rakennuksen näkyvin arkkitehtoninen piirre.[16] Kunkin tukipisteen kohdalla ulkoseinässä on lisäksi kolmion muotoinen jäykiste, joka estää kupolin reunaa siirtymästä sivuttain. Jäykisteet näkyvät seinässä vinoina paksunnoksina. Ikkunat ja alumiiniset koristepaneelit on sovitettu niiden väliin niin, että niiden geometriset muodot seuraavat jäykisteiden linjoja. Kupolin reunaa kiertää tukipisteiden korkeudella kaareva betoninen otsapalkki, joka toimii lumiesteenä ja on muotoiltu arkkitehtonisin perustein.[5]
Hallin matala muoto perustui sekä käyttöön että rakenteeseen. Harjoitushallissa ei tarvittu korkeita katsomoita vaan vapaata korkeutta kentän kohdalla, ja kupoli täytti tämän vaatimuksen matalillakin ulkoseinillä. Matalaseinäisen kupolihallin tilavuus ja ulkovaipan pinta-ala jäivät pieniksi kentän korkeuteen ja pohjapinta-alaan nähden, mikä alensi rakennuskustannuksia. Kaksoiskaareva eli kahteen suuntaan kaareutuva katto myös kätkee hallin todellisen koon: lähestyttäessä kupolin laki katoaa näkyvistä, ja mittasuhteet hahmottuvat vasta sisällä, jossa halli tuntuu yllättävän suurelta.[5]
Laajennusosa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ouluhallin laajennusosa on kooltaan 7 350 m². Se on nivelletty vanhan kupolihallin pääsisäänkäynnin kohdalle, johon on sijoitettu koko rakennuskompleksia palveleva aula ja kahvila-ravintola. Uudisosan suurin sali on 1 775 m²:n kokoinen monitoimisali, joka tarjoaa SM-tason tilat lentopallolle, koripallolle ja futsalille. Muunneltavat katsomotilat on jopa 1500 hengelle. Lisäksi rakennuksessa on 70-metrinen juoksurata, lähes 400 neliön kuntosali sekä tanssi-, voimistelu- ja kamppailusalit.[9][22]
Arkkitehdit Kontukoski Oy voitti Ouluhallin laajennuksesta järjestetyn arkkitehtikilpailun vuonna 2018 ehdotuksellaan ”Kiitäjä”. Palkintolautakunta kiitti lausunnossaan sitä, miten hankala suunnitteluongelma - siron kupolihallin laajentaminen - onnistuttiin ratkaisemaan ilman alkuperäisen rakennuksen ilmeen menetystä. Tätä edesauttoi se, että Kontukoski löysi rakennukselle paremman paikan ns. Messukentältä kuin mitä hankkeen esiselvityksessä ehdotettiin.[23][24]
Laajennusosa on suunniteltu vanhaa kunnioittaen. ”Kiitäjän” virtaviivainen, kiilamainen muoto, aulan puurakenteet ja katosten vinot puupilarit rakentavat dialogia vanhan hallin pelkistyneen, geometrisen muotokielen ja puurakenteen kanssa. Myös pohjakerroksen lasia ja betonia yhdistelevä julkisivu ja ylempien kerrosten harmaan peltijulkisivun kolmiomaiset pinnat rakentavat yhteyttä vanhaan kupoliosaan, jonka jalusta on betonia ja jonka ikkunoissa ja pellityksissä on kolmiomuotoja. Julkisivussa on käytetty peltivillaelementtiverhousta ja metalliverkkoa. Runko on teräspilari-ristikkorakenteinen. Aulan kaareva katto on yhdistelmä teräs-, puu- ja betonirakenteita.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 205. Oulu: Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9
- 1 2 Ouluhalli – oivaa oululaista osaamista. Kaleva, 10.11.1986.
- ↑ Raksilan urheiluhalli, Oulu, 1985. Rakennuspiirustukset. Arkkitehtitoimisto Risto Harju Ky. Oulun kaupungin rakennusvalvonta.
- 1 2 3 Oulun urheiluhallin käyttö harjoitteluun pääosin. Kaleva, 12.12.1984.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Mäkikyrö, Tapani & Tervo, Mauri: Ouluhalli - Euroopan suurin puurakenteinen kupolihalli. Puu : rakentamista, tekniikkaa, arkkitehtuuria, 1986, nro 1-2, s. 2-6, 39. Puuinfo Oy. ISSN 0357-9484
- 1 2 3 4 Seppälä, Pekka: Kertopuupalkkien betoniliitos arinarakenteisessa kupolissa. Diplomityö. Oulun yliopisto, 1985.
- ↑ Ouluhallin peruskorjaus on valmis – halli avautuu käyttäjille maanantaina Yle Oulu.
- ↑ Holopianen, Harri: Ouluhallin laajennusosa on otettu nyt käyttöön Oulussa yle.fi. 31.5.2021. Viitattu 6.10.2024.
- 1 2 3 Perkkiö, Hanna: Uudistunut Ouluhalli sai vierelleen Kiitäjän. Projektiuutiset, 12.5.2021. Artikkelin verkkoversio.
- 1 2 Yleiskeskustelu kiersi hallia. Kaleva, 11.12.1984.
- ↑ Pääkirjoitus: Hallikiista ohi. Kaleva, 12.12.1984.
- ↑ Urheiluhalli täpärästi Oulun talousarvioon. Kaleva, 11.12.1984.
- ↑ Vetonaula valmistui vajaaksi – liian jyrkät kaarteet ja ahtaat tilat ovat vaivanneet Ouluhallia alusta saakka Kaleva. 24.1.2018. Viitattu 27.10.2026.
- 1 2 3 4 Urheiluhalli aikataulussaan – ainutlaatuinen katto kohoaa jo Oulun Raksilassa. Kaleva, 29.8.1985.
- ↑ Eljas Sallmen: Kupoli nousee kesällä - Oulun urheiluhallin työt aikataulussa. Kaleva, 24.5.1985.
- 1 2 Teijo Määttänen: Urheiluhalli aikataulussaan - Ainutlaatuinen katto kohoaa jo Oulun Raksilassa. Kaleva, 29.8.1985.
- ↑ Raksilan urheiluhalli, Oulu, 1985. Rakennuspiirustukset. Arkkitehtitoimisto Risto Harju Ky. Oulun kaupungin rakennusvalvonta.
- ↑ Ouluhalli (Oulu, 1986) Structurae. Viitattu 27.10.2026. (englanniksi)
- ↑ Mäkikyrö, Tapani & Tervo Mauri: Ouluhalli - Euroopan suurin puurakenteinen kupolihalli. Puu : rakentamista, tekniikkaa, arkkitehtuuria, 1986, s. 2-6, 39. Puuinfo Oy.
- 1 2 Arkkitehtitoimisto Risto Harju Ky: Raksilan urheiluhalli, pääpiirustukset (leikkaus A–A ja julkisivut), 19.2.1985, muutokset 15.3. ja 16.4.1985. Oulun kaupungin rakennusvalvonta.
- ↑ Salonen, Kari & Keronen, Asko & Lod, Timo: Puuhallin suunnittelu. Esisuunnittelu ja arkkitehtoniset valinnat. Puuinfo oy, 2009. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kilponen, Anna: Ouluhallin uusi laajennusosa otetaan käyttöön toukokuun lopussa – hallista löytyy nyt suurin kaupungin omistama kuntosali. Kaleva, 26.5.2021. Viitattu 12.5.2023.
- ↑ Ouluhallin peruskorjaus ja laajennus. Arvostelupöytäkirja. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, 24.9.2018. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Ouluhallin peruskorjauksen ja laajennuksen hankeselvitys. Oulun kaupunki, 2017. Teoksen verkkoversio Viitattu 11.5.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ouluhalli Wikimedia Commonsissa