Kuivaniemi
| Kuivaniemi | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Ii |
|
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Oulun lääni |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Oulunkaaren seutukunta |
| Kuntanumero | 292 |
| Hallinnollinen keskus | Asemakylä |
| Perustettu | 1867 |
| Kuntaliitokset | Osa Iistä (1921) |
| Liitetty | 2007 |
| – liitoskunnat | Ii Kuivaniemi |
| – syntynyt kunta | Ii |
| Pinta-ala | 1 149,58[1] km² |
| – maa | 927,21 km² |
| – sisävesi | 34,51 km² |
| – meri | 187,86 km² |
| Väkiluku | 1 977 [2] (31.12.2006) |
| – väestötiheys | 2,1 as./km² |
Kuivaniemi on Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosassa sijainnut entinen Suomen kunta. Kuivaniemen lakatessa olemasta itsenäisenä kuntana ja liittyessä Iihin vuonna 2007 sen väkiluku oli 1 987, ja väestötiheys 2,1 asukasta/km². Kunnan pinta-ala oli 1 149,58 km², josta 34,51 km² oli sisävesistöjä ja 187,86 km² merialueita. Kuivaniemen naapurikuntia olivat Ii, Pudasjärvi, Ranua, Simo ja Yli-Ii. Kuivaniemen alueen halki virtaa Kuivajoki, joka saa alkunsa alueen suurimmasta järvestä, Oijärvestä. Valtatie 4 sivuaa kunnan keskustaajamaa. Lähimmät kaupungit ovat Kemi ja Oulu. Kuivaniemen ystävyyskunta oli Pohjois-Ruotsissa Västerbottenin läänissä sijaitseva Bjurholmin kunta. Kuivaniemen alueella sijaitsevat Merihelmen matkailualue sekä Vatungin kalasatama.
Kuivaniemen nimikkokasvi oli kullero ja nimikkoeläin oli puolestaan norppa (esiintyi myös kunnan vaakunassa).
Iin kunta ja Kuivaniemi yhdistyivät 1. tammikuuta 2007. Kuntaliitoksen nimeksi tuli Iin kunta, mutta vaakunaksi tuli Kuivaniemen vaakuna. Entisen Kuivaniemen kunnan alue kuuluu poronhoitoalueeseen muusta Iin kunnan alueesta poiketen.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saaria Kuivaniemen edustalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Halttulanmatala, Hietakalla, Iso-Paskaletto, Jussinmatala, Koivuluodonmatala, Kokkosaari, Krassinletto, Kuivamatala, Liippa, Onsajanmatala, Pikku-Paskaletto, Rintamatala, Ryöskärinkalla, Samulinmatala.
Aluerakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asemakylä (kuntakeskus), Kuivaniemi (kirkonkylä), Myllykangas, Oijärvi, Luola-aapa, Jokikylä, Halttula, Koivuniemi, Harjula, Pohjoisranta, Hyry
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuivaniemellä järjestetään vuosittain heinäkuun kolmantena viikonloppuna Kuivaniemen Pitäjämarkkinat.
Kuivaniemen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasiika, kuivalihavelli sekä jankki eli leipäkeitto.[3]
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jääkärien etappitalo Veskassa
- Vatunginnokan kalasatama ja tuulivoimapuisto
Uskonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Kuivaniemi kuuluu lestadiolaisuuden vahvaan yhtenäiseen kannatusalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Kuivaniemen vuonna 1860 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 950 jäsentä, mikä oli noin 50 prosenttia kunnan väestöstä.[4] Nykyisin Kuivaniemellä toimii erityisesti vanhoillislestadiolainen haara, jonka piirissä toimii Kuivaniemen rauhanyhdistys.[5][6]
Tunnettuja kuivaniemeläisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikko Alatalo (s. 1951), muusikko, kansanedustaja (keskusta), syntynyt Kuivaniemellä.
- Iivari Ellilä (1892–1918), jääkäriluutnantti vapaussodassa. Kaatui Vesilahdella huhtikuussa 1918.
- Kristiina Halttu (s. 1963), näyttelijä
- Hilda Herrala (1881–1956), kansanedustaja (SDP)
- Antti Hyry (1931–2016), kirjailija
- Walde Hyry (1894–1985), kauppaneuvos
- Helmi Kellokumpu (s. 1925), kirjailija
- Hannes Paaso (1908–1970), saarnaaja, kansanedustaja (Maalaisliitto/keskusta)
- Jenni Räinä (s. 1980), kirjailija ja toimittaja
- Veli-Matti Karén (s. 1967), näyttelijä, ohjaaja ja laulaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2006 Maanmittauslaitos. Arkistoitu 23.10.2007. Viitattu 29.3.2008.
- ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 169. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
- ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 156. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
- ↑ Rauhanyhdistysten osoitteet Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 10.9.2026.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuivaniemi Wikimedia Commonsissa
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paaso, Erkki: Kuivaniemi : kylästä kunnaksi, kappelista seurakunnaksi. Erkki Paaso, 2007. ISBN 978-952-92-2261-2.