Floretti
Floretti (ransk. fleuret) on urheilulaji, jossa otellaan yksi vastaan yksi floretti-nimisellä miekalla. Floretti on pistomiekka, joten pisteen saa ainoastaan pistämällä vastustajaa. Kahdesta muusta miekkailun olympialaislajista myös kalpa on pistomiekka, kun taas säilä on sekä pisto- että lyömämiekka.
Floretin sallittu osuma-alue on vastustajan torso. Ottelualue on muiden lajien tapaan 14 × 1,5–2 metrin suuruinen.
Jos osuma osuu muualle kuin osuma-alueelle, ottelu keskeytetään mutta pistettä ei anneta. Florettimiekkailussa on käytössä etuoikeussääntö. Etuoikeuden voi saada hyökkäämällä ensin tai torjumalla vastustajan hyökkäyksen. Jos kumpikin miekkailija osuu samanaikaisesti toisiinsa, pisteen saa miekkailija, jolla oli etuoikeus. Jos kumpikin miekkailija aloitti hyökkäyksen samanaikaisesti, pistettä ei anneta kummallekaan. Jos torjuntaan käytetään vapaata kättä, vastustajalle tuomitaan yksi piste.[1][2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sana floretti tulee ranskan sanasta refouler. Floretti kehitettiin Ludvig XIV:n hovissa 1600-luvulla. Aikaisempia aseita kevyempänä se sopi miekkailun harjoitteluun, ja terävän kärjen sijaan sen päässä oli nuppi. Se oli nykyään käytettyä florettia lyhyempi. Floretti oli mukana jo ensimmäisissä moderneissa olympialaisissa Ateenassa 1896; vain vuoden 1908 Lontoon olympialaisissa florettimiekkailua ei ollut mukana. Naiset ovat saaneet osallistua olympialaisten miekkailuun Pariisin kisoista 1924 lähtien. Sähköinen pistelasku florettimiekkailuun tuli vuonna 1955.[4][5][6][7]
Miekka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Floretti on ohut ja kevyt pistomiekka, jota alun perin käytettiin miekkailun harjoittelemiseen.
Floretteja saa sekä sähköttä että sähköistettynä. Sähköttömiä miekkoja käytetään lähinnä harjoitteluun. Kilpailut vaativat yleensä miekkailijoiden käyttävän sähköistettyjä miekkoja. Floretin enimmäispaino on 500 g ja enimmäispituus 110 cm; terän pituus saa olla korkeintaan 90 cm. Terän reunat on pyöristetty, joten sillä ei voida leikata tai viiltää. Otellessa terän pitää olla mahdollisimman suora: yhden senttimetrin käyryys sallitaan. Miekan kuuluu joustaa 5,5–9,5 cm, kun 3 cm päähän nupista laitetaan 200 g paino. Terän ja kahvan välissä olevan kokillin halkaisija on 12 cm. Jotta miekan kärjessä oleva nuppi painuu pohjaan, vaadittavan massan pitää olla 500 g (5 N).[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aselajit Habda. Arkistoitu 10.5.2015. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ BOOK 1. TECHNICAL RULES FIE. Arkistoitu 17.4.2016. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ t.120. Table of Offences and Penalties FIE. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Six, Gérard: Fencing History – Brief history of a technique, of a science, an art, a sport and (or) a method of education FIE. Viitattu 23.1.2008. (englanniksi)
- ↑ The History of the Foil. Highams Park Fencing Club. Arkistoitu 21.9.2015. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ 1896 - Fencing history FIE. Arkistoitu 23.4.2015. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ 1955-1956 - Fencing history FIE. Arkistoitu 23.4.2015. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
- ↑ BOOK 3. MATERIAL RULES FIE. Viitattu 17.9.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Floretti Wikimedia Commonsissa
