kilpi

See also: Kilpi

Estonian

Noun

kilpi

1. partitive singular of kilp

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kilpi (compare Estonian kilp, Livonian kiļb, more distantly also Northern Sami galba), possibly borrowed from Proto-Germanic *hlībō (compare Old Norse hlíf).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkilpi/, [ˈk̟ilpi]
• Rhymes: -ilpi
• Syllabification^(key): kil‧pi
• Hyphenation^(key): kil‧pi

Noun

kilpi

1. shield (broad piece of defensive armor)
2. (heraldry) escutcheon (the shield on which a coat of arms is displayed)
3. (geology) shield (large, flat expanse)
4. sign (clearly visible object, generally flat, bearing a short message in words or pictures)

   Synonym: kyltti

   1. shield (a sign or symbol identifying a highway route)

      Synonyms: numerokilpi, tiennumerokilpi

5. plate, number plate, license plate

   Synonym: rekisterikilpi

Declension

Inflection of kilpi (Kotus type 7*E/ovi, p-v gradation)
nominative		kilpi	kilvet
genitive		kilven	kilpien
partitive		kilpeä	kilpiä
illative		kilpeen	kilpiin
		singular	plural
nominative		kilpi	kilvet
accusative	nom.	kilpi	kilvet
	gen.	kilven
genitive		kilven	kilpien
partitive		kilpeä	kilpiä
inessive		kilvessä	kilvissä
elative		kilvestä	kilvistä
illative		kilpeen	kilpiin
adessive		kilvellä	kilvillä
ablative		kilveltä	kilviltä
allative		kilvelle	kilville
essive		kilpenä	kilpinä
translative		kilveksi	kilviksi
abessive		kilvettä	kilvittä
instructive		—	kilvin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kilpi (Kotus type 7*E/ovi, p-v gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kilpeni kilpeni accusative nom. kilpeni kilpeni gen. kilpeni genitive kilpeni kilpieni partitive kilpeäni kilpiäni inessive kilvessäni kilvissäni elative kilvestäni kilvistäni illative kilpeeni kilpiini adessive kilvelläni kilvilläni ablative kilveltäni kilviltäni allative kilvelleni kilvilleni essive kilpenäni kilpinäni translative kilvekseni kilvikseni abessive kilvettäni kilvittäni instructive — — comitative — kilpineni second-person singular possessor singular plural nominative kilpesi kilpesi accusative nom. kilpesi kilpesi gen. kilpesi genitive kilpesi kilpiesi partitive kilpeäsi kilpiäsi inessive kilvessäsi kilvissäsi elative kilvestäsi kilvistäsi illative kilpeesi kilpiisi adessive kilvelläsi kilvilläsi ablative kilveltäsi kilviltäsi allative kilvellesi kilvillesi essive kilpenäsi kilpinäsi translative kilveksesi kilviksesi abessive kilvettäsi kilvittäsi instructive — — comitative — kilpinesi first-person plural possessor singular plural nominative kilpemme kilpemme accusative nom. kilpemme kilpemme gen. kilpemme genitive kilpemme kilpiemme partitive kilpeämme kilpiämme inessive kilvessämme kilvissämme elative kilvestämme kilvistämme illative kilpeemme kilpiimme adessive kilvellämme kilvillämme ablative kilveltämme kilviltämme allative kilvellemme kilvillemme essive kilpenämme kilpinämme translative kilveksemme kilviksemme abessive kilvettämme kilvittämme instructive — — comitative — kilpinemme second-person plural possessor singular plural nominative kilpenne kilpenne accusative nom. kilpenne kilpenne gen. kilpenne genitive kilpenne kilpienne partitive kilpeänne kilpiänne inessive kilvessänne kilvissänne elative kilvestänne kilvistänne illative kilpeenne kilpiinne adessive kilvellänne kilvillänne ablative kilveltänne kilviltänne allative kilvellenne kilvillenne essive kilpenänne kilpinänne translative kilveksenne kilviksenne abessive kilvettänne kilvittänne instructive — — comitative — kilpinenne third-person possessor singular plural nominative kilpensä kilpensä accusative nom. kilpensä kilpensä gen. kilpensä genitive kilpensä kilpiensä partitive kilpeään kilpeänsä kilpiään kilpiänsä inessive kilvessään kilvessänsä kilvissään kilvissänsä elative kilvestään kilvestänsä kilvistään kilvistänsä illative kilpeensä kilpiinsä adessive kilvellään kilvellänsä kilvillään kilvillänsä ablative kilveltään kilveltänsä kilviltään kilviltänsä allative kilvelleen kilvellensä kilvilleen kilvillensä essive kilpenään kilpenänsä kilpinään kilpinänsä translative kilvekseen kilveksensä kilvikseen kilviksensä abessive kilvettään kilvettänsä kilvittään kilvittänsä instructive — — comitative — kilpineen kilpinensä

Derived terms

adjectives

• kilpimäinen
• kilvetön

nouns

• kilpukka

proper nouns

• Kilpelä
• Kilpi
• Kilpinen
• Kilpiäinen

verbs

• kilpistyä

compounds

• alakilpi
• arvokilpi
• avainkilpi
• ihmiskilpi
• katukilpi
• kilpialue
• kilpiarvo
• kilpijäkälä
• Kilpijärvi
• kilpikaari
• kilpikaarna
• kilpikangas
• kilpikierto
• kilpikirva
• kilpikonna
• kilpikukka
• kilpikuoriainen
• kilpikäsi
• Kilpimaa
• kilpipäästäinen
• kilpirauhanen
• kilpiruoho
• kilpirusto
• kilpisammal
• kilpitulivuori
• Kilpivaara
• kilvenkannattaja
• kilvenkupura
• koekilpi
• koenumerokilpi
• liikekilpi
• linjakilpi
• lämpökilpi
• mainoskilpi
• nimikilpi
• numerokilpi
• ovikilpi
• panssarikilpi
• pienoiskilpi
• rekisterikilpi
• sarveiskilpi
• selkäkilpi
• suojakilpi
• täpläkilpikuoriainen
• vaakunakilpi
• vakuutuskilpi
• vuorenkilpi

Further reading

• “kilpi”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023

Anagrams

• pilki